Kehtaakohan sitä enää kukaan lukeakaan tätä kirjoittelua...
Noniin, pitkästä aikaa kuulumisia tännekin. Jos joku on odottanut jo... Näin syyskesän kuulumisia ja hiukkasen päivitystä tehdyistä hommista, että missä mennään. Tuntuu tuosta edellisestä kirjoituksesta jo olevan lähes ikuisuus. Kuitenkin, kun ajattelee vuoden takaisia asioita, tulee mieleen, että eihän tässä ole mitään saanut raksalla aikaan! Talvikuukausien aikana muistaakseni (kuvien perusteella) käytin aikaa tulisijojen rautaosien hankintaan ja kunnostamiseen. Talostahan oli otettu talteen kaikki mahdollinen, josta saattaisi olla hyötyä tulevaisuudessa. Niinhän ne sieltä hangesta kaivettiin suuluukut, hellan kansi, savupellit ja muut romut autotalliin sulamaan. Ruosteista, syöpynyttä rautaa sieltä löytyi. "Muuan ilta" niiden kanssa vietettiin putsaillen. Messinkiharjaista laikkaa pyöritin porakoneella, rälläkällä, "dremelillä" ja tietenkin käsiharjalla viimeistely. Tulokset ennen ja jälkeen, löytyy kuvagalleriasta!
Vanha hellan kansi oli liian suuri meidän tulevaan keittiöön. Jotenkin olin tykästynyt vanhaan Högforsin tyyliin, koska alkuperäinen hellan suuluukku oli kyseistä merkkiä. Päätin, että kaikki tulisijojen osat tulee siis olla likimain 100 vuotta vanhaa Högforsin sarjaa. Siis uudemmat yksinkertaisella H-merkillä olevat ei kelpaa. Hellan tulipesän luukun kunnostin ensimmäisenä ja siitä tuli kaunis, kuin koru. Piti vielä löytää leivinuunin suuluukku ja sopivankokoinen hellankansi.
Huutonetistä löytyi myyjä, jolla oli sopivan kokoinen hellankansi ja siitä tehtiin kaupat. Samassa rytäkässä tuli samaa sarjaa oleva hellan suuluukku (toinen lähes samanlainen), paistouunin luukku ja pellinohjain. Myöhemmin ostin vielä Högfors 2 leivinuunin luukun samalta myyjältä.
Nyt on siis "aarteita" löytynyt. Hellan kansi (harvinaista kokoa), hellan suuluukku (rakennusapteekin mukaan harvinainen), uuninluukku ja muut osat alkoi olla kasassa.
Nyt on tulisijojen kaikki rautaosat kunnostettuna odottamassa muuraria. Leivinuunin luukkuja on kokonaista 2kpl. Högforsin 1 ja 2 koot. Kakkonen tulee uunin luukuksi.
Savupeltejä löytyi kaksi ehyttä kehyksineen. Ne putsasin ja yhdestä pellistä otin varren ja vaihdoin sen toiseen peltiin. Pellinohjaimet kunnostin myös ja vaihdoin ehyet rullat niihin, kun osa oli rikki.
Sitten piipun muuraukseen, kun kelit lämpenee.
Muurari kävi ohjeistamassa pyynnöstäni piipun muurausta. En ole koskaan ennen muurannut ja hiukan hirvitti alkaa. Kakkoslaadun tiiliä tilasin ja sain kolmoslaatua! Onpahan hyvä syyttää huonoja tiiliä, kun ei muurausjälki ole priimaa... Piipun alaosa (ensimmäisiin pelteihin asti) on muurattu pelkästään saviuunilaastilla. On se kyllä löyhää ja kallista tavaraa, mutta jospa on toimivaa...
Peltien kiinnittäminen meinasi aiheuttaa pään raapimista, kun minkäänlaisia ohjeita ei löytynyt netistäkään. Muurarikin sanoi ohjeeksi, että "hae rautakaupasta P....metallin pellit, niin ei tarvi levitystäkään piippuun tehä". Minähän värkkäilin vanhat pellit ja niille ohjaimet ja kaiken lisäksi piippuun "kruunun" katonrajaan. Leikin vielä seppää ja taivutin/taoin pari koukkua vanhoista pellinvarsista piipunkylkeen... Onkohan niille käyttöäkin?!
Piippuun tuli kolme hormia, joista keskimmäinen leivinuunille. Tulisijoiksi tupaan meille tulee leivinuuni, uunin eteen puuhella, uunin taakse "piisi"/takka vaimikäsenyton... Lisäksi yksi pieni hormi tulee meidän makuuhuoneeseen, joten sinnekin saa joskus vaikka pienen pönttöuunin!
Piippu on nyt muurattu yläkertaan, yläpohjan alapuolelle ja sinne tulee aikanaan toiset savupellit. Ne pellit on ihan uusia valurautapeltejä. No, yhden uuden sain tosi halvalla, kun oli ottanut ruostetta...
Se tulisijoista ja muurauksesta. Uunin muurauksen ajankohtaa ei ole vielä sovittu!
Yksi merkittävä askel, jota on ryhdytty ottamaan on ikkunoiden ja ovien paikoilleen laitto. Alakerran isot ikkunat on paikoillaan. Niissä on ulkopokat (lopullista pintamaalausta vailla) paikoillaan. Yhtään pokaa ei ole vielä saranoitu! Se tehdään myöhemmin, kunhan ikkunat "ässehtyvät" paikoilleen ja mahdollisesti tulee muutakin "säätämistä" samalla kertaa. Karmit on asennettu, muka valmiiksi, tarpeeksi ulospäin, jotta ulkopuolen koolaus ja ulkovuori tulevat ikkunan karmipinnan tasoon. Muka on sen takia, että ne on kuitenkin vielä hienosäädettävissä lopullisen ulkopinnan mukaan. Ulkopokat on tiivistetty, karmit tilkitty pellavalla sen mitä pystyy ja sisäpokat inventoitu. Yläkerran ikkunoille on jo uhrattu hiukan ajatusta, mutta kovin pitkällä ne eivät ole. Haukkaikkunoiksi olemme suunnitelleet ihan kiinteitä lämpölaseja karmiin, ja iskunkestäviä sisäpuolelta, kun ovat yläkerran lattianrajassa!
Sisäovet on paikoillaan ruuvattuna. Porstuasta tupaan ja kodinhoitohuoneeseen on asennettu talon vanhat ulko-ovet. Nehän ovat sangen kauniita pariovia, joten ei voi olla hyödyntämättä niitä, vaikka uudet kynnykset piti tehdä, kun entiset makasivat maassa vuosikausia.
Vain irtoava maali on rapattu niistä pois, lukot irroitettu ja saranat putsattu maalista. Ovet siis avautuvat ja sulkeutuvat ja ovat kauniin näköisiä!
Iso askel oli myös porstuan teko. Runkohan oli tehty jo aiemmin. Nyt lattia, seinät ja katto on eristetty puhallusvillalla. Sisäseinät on paperoitu ja harvalaudalla koolattu. Pari ikkunaakin on paikallaan. Lattia on uusista leveistä tuppeensahatusta lankuista.(ei Vanhasen tuppeensahattuja...)
Ulko-oville on ajatusta myös heitetty, mutta mitään ei ole vielä tehty.
Merkittävä askel otettiin myös yhden "julkisen" talkoopäivän verran. Eräänä lauantaina tulivat Eero, Ari, Mikko ja Urpo talkoilemaan ja saatiin paljon aikaan. Eero ja Ari pesivät piharakennuksen hirsiä, Mikko teki yhteen kamariin välipohjan rungon lankuista, Urpo toi ja laittoi kauan puuttuneen  hirren takaseinälle ikkunoiden väliin. Nämä muistan, varmasti muutakin saatiin tehtyä! Mukavasti homma nytkähti eteenpäin ja päästiin uusiin työvaiheisiin. Riitta ja Juha kävivät tekemässä mansikkapenkinkin, josta saimme kesällä jo maistiaisia!
Kaimapoika Jani oli kesällä useamman päivän kaverina työmaalla myös. Pihamökin loput hirret tuli pestyä yhtenä päivänä. Saatiin talon välipohja tehtyä. Ensin alakerran kattolaudat paikoilleen, paperi niiden päälle ja lankkurunko. Eristeeksi koko välipohjaan laitettiin purua. Jossain huoneessa sitä on 50cm, joissain 15cm. Mukavaa tavaraa "asentaa" ja tulee todella hyvä ääneneristävyys. Tuntuu, että puru oikein imee kaikki äänet yläkerrasta!
Purut saatiin levitettyä ja sitten Ansku tuli tekemään lattioita yläkertaan. Yhteen kamariin kokonaan ja "aulatila" osittain. Mahtava, että sekin homma tuli aloitettua. Saadaan tavaraa sisälle suojaan talvelta, kunhan ehtii roudaamaan!
Alakerrassa on asennettuna sähkö(ryhmä)keskus ja pistorasioille kaapelit vedetty. Oma hommansa niissäkin on pujotella seinänvierille menemään, ettei pinnassa kovin paljoa tarvis vetää. Sähkösuunnitelmat aloitettiin kesällä ja valaistuksen osalta ne on vielä auki. Valaistus tulee meidän taloon hieman erilainen, kuin yleensä. Olen vuosikausia sitten jo kysellyt, että miten saataisiin taloon vedettyä pienemmällä johdolla valojohdot. On niin isoa köyttä tuo "meijänmaija". Lisäksi olen ihmetellyt, että miksi autoissa yms. on tehokkaita valoja ja silti ne ei tarvi isoa johtoa. Edelleen mm. ledilamput on kehittynyt viimevuosina ja kiinnostukseni on kasvanut edelleen. Ratkaisu on 12V järjestelmä! Sellainen meille tulee. Kerran yhdelle sähkösuunnittelijalle mainitsin tästä aiheesta ja hän piti minua suorastaan hulluna. "Ei sellainen ole mahdollista!" Olen sanonut, että muuten vaatimattomassa talossa pitää olla yksi "hienous" ja meillä se tulee olemaan valaistus+muu tekniikka siihen. Miksi? Valot tulevat olemaan ledivaloja, jonka toteutus "integroidaan tarvittaessa rakenteisiin", sähkötyöt saa "tehdä itse", valaistus toimii myös sähkökatkojen aikana ja samaan järjestelmään tulee murto-, palo-, kosteus- ym. hälyt ja sähkönkulutuskin on mitätöntä. Muutama esimerkki mainitakseni.
Järjestelmä on..., niin, mainonnasta emme ole vielä sopineet joten jääköön mainitsematta! Inhoan kaupallisuutta sekoitettuna painavaan asiaan...! Kuitenkin tällainen systeemi on tulossa ainakin aluksi nyt alakertaan. Jos järjestelmä on ok, sitä voi laajentaa sitten koko taloon ja piharakennukseenkin. Ajatusta on joutunut satsaamaan tekniikkaan todella, jotta kaikki tulisi kerralla kohdalleen!
Jotta ei tule liian pitkästi tekstiä, luettelen pienemmät hommat ihan ohimennen tässänäin:
On tehty mm. wc/khh:n välinen seinä (umpilauta, 100mm puru, paperi, harvalauta), IV-putkihommat, loput vesijohdot, tuvan katto maalattu, wc:n katto valmiiksi, viemäreitä, vesikattoa viimeistelty, ulkopuoln koolausta aloiteltu, tavaraa kannettu, siivottu, telineitä purettu, telineitä rakennettu, multaa levitetty, nurmikkoa kylvetty, lannoitettu, leikattu, ikkunoita putsattu, lämpöpattereita tutkittu...onhan noita!
Yhteen vedettynä:alakerrassa alkaa lämpö pysymään kohta. Ei vielä ole lämmitystä kytketty. Piharakennuksen pystytys on suunnitteilla nyt, että ennen lumia saisi ainakin muutaman varvin hirttä laitettua. Kunhan lämpökeskus on katon alla, voi laittaa lämpöjä päälle. Muutaman hirren olen jo nostanut kivien päälle malliksi.
Kaikenkaikkiaan haluan kiittää kaikkia, jotka ovat edistäneet projektimme valmistumista kesän aikana. Erityiskiitos työnantajalleni, että on mahdollistanut toukokuun alusta minulle kolmen päivän työviikon. Merkittävä asia, jota ilman ei näin paljoa olisi saanut aikaiseksi.
Talvi painaa päälle, työaika normalisoituu viiteen päivään ja projektin eteneminen hidastuu. Kuitenkin Jouluksi muutetaan, vuosilukua ei vieläkään uskalla sanoa. Ensi talvi ja kesä merkkaa paljon. Kuitenkin vielä kovasti on tekemistä. Suunnitelmana on, että talon alakerta saataisiin (lähes) valmiiksi ennenkuin muutamme. Kova halu olisi jo muuttaa, mutta ne tilat, jotka otamme käyttöön, pitää olla valmiita, ettei revohkan tarvi enää siirrellä kalusteita ja itseään edestakaisin. Tulkaapa halukkaat ja joutilaat  käymään avustamassa! Aina löytyy tekemistä jokaiselle, kuten olette huomanneet.
Katsokaa uusimmat kuvat, kommentoikaa ja kirjoittakaa vieraskirjaan. Se tuo minullekin aktiivisuutta näihin päivityksiin!
Hyvää syksyn jatkoa!

Tervehdys kaikille! Onpa kesä mennyt vilahtanut ilman päivityshommia. Monesti on ollu mielessä, että vois kai jotain kirjotella, mut ei saa aikaseksi... Nyt jotain tulee. Vai että hirsien pesua suunnitellu viime kirjoituksessa!? On siitä kyllä kauan aikaa. Heti keväällä, kun lämpötilat alkoi olla muutaman asteen plussanpuolella, kävin painepesurilla läpi talon hirsiseinät sisäpuolelta. 50% mäntysuopaliuoksella liotin ensin seinäpintoja ja sitten kylmällä vedellä ja paineella liat pois. Hyvin
lähti puhtaaksi vanhoista savivelli/olkikittauksista. Ostin itselle perus-painepesuria hiukan tehokkaamman pesurin ja sillä on pitkin kesää pesty muutakin rakennustavaraa. Hirsiseinistä tuli todella hyvännäköiset vesipesulla ja talon "oma tuoksu" tuli esille. Enää ei tupa haise märälle puulle ja savelle, vaan tilalle tuli puun ja mäntysuovan tuoksu. Vitsailinkin kun monet kyseli, että mitä olen raksalla tehny, että tapetointi- ja muita sisäpintahommia on ollu vuorossa. Eikö se hirsiseinien
peseminen käy sisäpinnan viimeistelystä...?!
Seinät kuivuivat käsittämättömän nopeasti ja pesurilla pestiin alkukesästä kaikki vanhat lattialankut ja kattolaudat. Osa noista laudoista oli ollut taivasalla purkamisesta lähtien ja ne oli homeessa. Kokeeksi pesin nekin kuitenkin painevedellä ja nyt ei enää huomaa eroa niihin, jotka oli pysyneet kuivina. Ihan huoletta voin suositella puutavaran pesua paineella, kunhan harjoittelee oikeaa etäisyyttä, jottei puun pinta mene sälöille. Lähtee vanhat hiekat, homeet, irtonainen maali ja muut epäpuhtaudet samalla kertaa. Niiden kuivattaminen kannattaa kuitenkin tehdä huolellisesti ennen kuin niitä laittaa paikoilleen. Otimme pestyn tavaran kuivumaan talon sisälle.
Kun hirsiseinistä ei enää pesun jälkeen valunut vettä, aloitin lattian teon. Lattianiskoihin rossilautojen kannatusrimat ensin kiinni ja harvalaudoitus niiden varaan. Rossilautojen päälle, lattianiskojen väliin laitettiin 12mm tuulensuojalevy. Niskojen päälle niitattiin sanomalehtikerros, jolla tiivistettiin tuulensuojalevyn ja niskan välinen rako. Pellavarivettä käytettiin myös eristämiseen ja lattian ilmatiiveyteen kiinnitettiin todella huomiota. Uretaania ei todellakaan käytetty, vaikka se olisi ollut todella helppo sillä toteuttaa... Lattianiskojen päälle tuli toinen
palkkikerros, joka tehtiin vanhoista katon lapepuista. Ne otin jo talvella kuivumaan sisälle, kun olivat kunnolla kastuneet edellisenä kesänä. Ne oli osittain märkiä vielä, kun asentelin niitä paikalleen.
Sitten asentelin lämmönjakoputkiston. Muoviputkilla vetelin pattereiden tulo- ja paluulinjat. Lattian sisään kaikki putket tuli suojaputkeen. Keittiön ja WC:n viemäri- ja vesiputket sekä keskuspölynimurin linjasto tulivat myös laitettua. Oma hommansa oli niissäkin, joten rakenteiden kuivumiseen oli hyvin aikaa. Keli oli mitä parhain kuivumisen kannalta. Lämpötila kohdallaan ja tuuli kävi ikkuna-aukoista vielä. Kun putket oli kiinnitetty lattiapalkkeihin, alapohja eristettiin. Antton syötti tavaraa koneeseen ja minä ruutailin höttövillaa joka paikkaan... Todella nättiä hommaa tuo ekovillan puhaltaminen. hengityssuojain on suositeltava, mutta kutinaongelmaa ei ole. Sillä täyttyy myös kaikki paikat, eikä vinot ja vajaat puut ym. vanhan talon ominaisuudet haittaa... Eristeen päälle levitettiin ilmansulkupaperi, niitattiin kiinni lattianiskoihin ja saumat teipattiin. Sitten tulivat lapset ja alkoivat kävelemään paperilattian päällä... Jokainen arvaa miten siinä käy!
Ei auttanut muu, kun alkaa tekemään lattiapintaa. Toisen pään päätykamareissa on vanhat ponttilankut, jotka olivat alunperinkin talon lattioina alakerrassa. Ne on väliaikaisesti kiinnitettynä, kuivuvat vielä ja odottavat +20:n asteen huonelämpötilaa ennen kiristystä ja lopullista kiinnitystä. Kuitenkin toimii jo lattiana mainiosti! Kodinhoitohuoneeksi tulevan päätykamarin lattia on talon ainut täysin alkuperäinen lattia. Se on vanhaa paksua "tuppeensahattua" lankkua ja oksankohdat ovat koholla. Lankut eivät ole mitenkään kiinni vielä.
Tuvan lattia on vieläkin kesken. Se lattia tulee uusista tuppeensahatuista 50mm paksuista lankuista. Lankkua ei vielä ole riittävästi ja osa olevista lankuista on vielä laittamatta. Minä vain sahailen sivut suoraksi ja asennan suunnilleen siten ne, että isoja rakoja ei jää. Kunhan talossa on lämmöt päällä, lankut tapitetaan toisiinsa ja lattia kiristetään. Nyt lattia on ihan sahapintainen vielä. Monien kauhuksi aion lopuksi hioa lattian koneella tasaiseksi. Saa nähdä mikä siitäkin tulee vielä... Pintakäsittely ratkeaa sitten, kun lattia on hiottu.
Kesän aikana Tero-serkku kävi kaivurilla heilumassa muutaman päivän pihalla. Tehtiin
imeytyskenttä valmiiksi, siivottiin kanto- ja törkykasoja pihalta pois sekä muotoiltiin rakennusten ympäristö kaadoiltaan kohdilleen. Lisäksi kaadettiin iso kuusi rakennusten välistä pois. Kuusitukkien sahauksessa meinasi olla ongelmia, kun olivat niin isoja. Tyvestä halkaisija oli n. 65cm...Eteisen perustuskivet asenneltiin paikoilleen, sekä tehtiin kivimuuria talon eteen. Siinä kaivurihommat pääpiirteissään. Sitten alkoi eteisen teko. Monenlaista työvaihetta siihenkin sisältyi ja nyt sen tilanne on se, että runko on tehty. Tuulensuoja on seinissä ja lattiassa. Katolla on huovat väliaikaisesti ja osa niistäkin puuttuu. Eteisen päälle tulevan parvekkeen lattiaan on tehty kaato etuseinää kohti ja siinä on kattohuopa. Tuli viileät ilmat, niin ei ehtinyt huopia katolle asentaa loppuun. Eteisen teossa meinasi alkaa ahistaa...! Perustuksen teossa tuli mittavirhe ja sen huomasin vasta sitten, kun runko oli jo tehty. Kattoon oli raakapontti laitettu ja ihmettelin, miksi lape on niin rupelilla. Aikani mittailtuani virhe selvisi ja tuntui, että koko eteinen pitää purkaa ja tehdä uudestaan. Ensimmäinen "kunnon virhe" rakentamisessa ja peiliin joutu katsoo... Ärsytti tosissaan ja eteisen rakentamiseen tuli tauko. Sinä aikana valettiin leivinuunin ja muiden tulisijojen pohjat ja lattian eristys viimeisteltiin. Samalla valettiin piharakennukseen tulevan pannuhuoneen lattia. Kun valu kuivui, hain lämpökattilan ja asensin sen paikoilleen. Sitten muurasin ponttiharkoista kattilan ympärille seinät. Nyt on piippukin paikoillaan ja pannuhuoneen katossa pelti, mutta katon valaminen pitäisi vielä ennen talventuloa saada tehtyä...
Yksi kesän hommia on ollut myös piharakennuksen siirtäminen. Pulkkilassa meni muutama päivä ja pihamökin hirret on nyt tontilla odottamassa pystyttämistä. Saa talven odotella hirret. Jonkun verran on pesty niitäkin painepesurilla, mutta suurin osa on pesemättä. Ne aion pestä ennen uudelleenpystyttämistä- Tosi likaisia ovat ja pahallehaisevaa pölyä oli välipohjassa. Ihme haju, vaikka oli kuivana ja sisälsi vain sammalta ja hiekkaa... Osa hirsistä oli lahonneempia, miltä näytti. Aika jännä, kun mökin alimmat hirret oli parempia ja uunin takana huonompia kun ennen purkua
näytti. Jokainen purettava rakennus sisältää jotain yllättävää, jonka huomaa vasta, kun se on purettu. Tuossa mökissä oli yllättävää se, että siinä oli rossilattia alunperin, vaikka se ei todellakaan ulospäin näkynyt...

Tällaista on siis kesän aikana tapahtunut. Lisäksi paljon ns. pienempiä hommia. Kasvihuone vanhoista ikkunanpokista, kasvimaalle penkkien kehikot salvettu vanhoista hirsistä, pakastinkompostoreita tehty pari kappaletta, tulevan liiterin lattialle aseteltu tiiliä, siivottu, järjestelty, tehty autokauppoja, WC:n väliseinää aloitettu, pikkusen maalaushommia, kenttäsirkkelillä sahattu, puuttuvia karapuita laitettu jne. Hyvä kesä kelien puolesta rakentaa.
Moni on kysynyt: mikä vaihe on menossa rakentamisessa? Olen vastannut, että runkohommia ja pintahommia. Sateella sisällä, aurinkoisena päivänä ulkona. Ja voisipa sanoa, kuten eräs mies oli vastannut kun kysyttiin että miten olet tuonjatuon suunnitellut tehä. Isäntä oli vasaroinut ja samalla vastannut, että nyt on tavoitteena saada tämä naula piiloon... Tällä mentaliteetilla jatketaan ja hitaasti kiiruhdetaan. Kohta tulee talvi ja "saa" keskittyä vain sisähommiin. Toki talveen kuuluu puidenkaatohommiakin, jotta tuvan lattian sais joskus umpeen.
Ehkäpä johonkin ikkuna-aukkoon mallailen jo ikkunaakin ja välipohjaa pitäisi pikkuhiljaa alkaa laittaa umpeen...
Mukavaa syksyä ja talven odotusta. Lisäilen vielä tänne jotain jos tulee vielä mieleen.
Ja näin pitkää päivitystaukoa koitan välttää...! Kuviakin on kameran muistikortti pullollaan, joten niitäkin tulee jossain vaiheessa!

Talvisydännä, helmikuun alkua se oli, aloitin vanhoihin ikkunoihin perehtymisen. Kaikki ulkopokat roudasin raksalta tänne vuokraisännän autotalliin kunnostusta varten. Kuuden ison ikkunan karmin toin samalla. Ulkopokista irrotin vanhat kitit,jonka jälkeen lasit. Muutama lasiruuduista hajosi irrotettaessa ja muutama oli jo hajalla valmiiksi. Maaleja olin rapannut osasta jo aiemmin syksyllä. No, ulkopokat kuivuivat ja aloin puuosia tutkailemaan. Alapuitteet olivat kaikista hiukan lahoja. Tippalistat ainakin. Sahailin tippalistat pois ja suunnittelin uusia listoja niiden tilalle. Aikani pähkäilin ja katselin ja harkitsin, että mitä niiden kanssa teen. Talon vanhat ikkunat oli uusittu 1910-luvulla. Pokat oli maalattu yhden kerran. Suurimmassa osassa oli vain pohjamaalikerros ja pintamaalikerros. Käsittämätöntä, että sata vuotta vanhat ikkunat vasta tuossa kunnossa, vaikka huoltohommia ei ole paljoa tehty. Jokunen lasiruutu oli vaihdettu. Puuta, josta ulkopokat on valmistettu, ei ole paljoa valkattu. Vanhoista ikkunoista olen kuullut ja luullut, että ne on aina "paremmasta" puusta tehty. Näissä ei puiden syysuuntia ole paljoa katsottu...
No, aikani niitä vanhoja pyöritellessä totesin, että uudet ulkopokat tulee näihin ikkunoihin.
Vanhoista oli lahonneet lähes kaikki alapuitteet ja pystypuitteiden alatapitukset.
Sattui vielä juuri olemaan puusepällä hiljaista aikaa, joten tilasin suhteellisen nopealla toimitusajalla ja juuri vanhojen pokien mitoilla ja profiililla uudet ulkopokat. Tulihan ne maksamaan budjetoitua enemmän, vaikka puuvalmiina osina ne tilasin.
Ei ole vielä kaduttanut. Pokat on tehty tiukasta puusta (tiheäkasvuisempaakin olisi saanut olla...) ja syiden suunnat on pyöritelty kohdalleen. Nämä uudet pokat kyllästin pellavaöljyllä ja kasasin vasta sitten. Alapuitteet ja pystypuiden alaosat on niin hyvin imeytetty öljyllä, että ne eivät varmasti lahoa ikinä... Kasauksessa en käyttänyt liimaa. Perinteisesti puutapeilla ja ikkunakulmilla. On siinä vaan monta työvaihetta, ennenkuin ikkunat ovat paikoillaan. Kittiurien sellakkaus, aluskittaus, lasitus, kittaus, pohjamaalaus, jne...
Ikkunakitin olen itse sekoittanut ja lasit ovat kiinni tiftilangoilla.
Muutama sana ikkunakitistä: Kitti oli positiivinen yllätys minulle. Ihmeellinen yhdistelmä liitujauhoa, pellavaöljyvernissaa ja valkopippuria. Kova homma silti sekoittaa. Tein porakonevispilällä ensin suuremman määrän niin paksua kittiä, kun kone jaksoi vatkata. Se oli notkeudeltaan sopivaa aluskitiksi lasin alle. Annostelin sen kermavaahdon tapaan kertakäyttöisellä pursotinpussilla. Sitten tähän notkeaan kittiin sekotin pienissä erissä lisää jauhoa niin kauan, että "taikina" oli sopivaa. Sopivaa en osaa kuvailla, mutta kitti on sellaista, että käsissä pyöritettäessä käsiin ei tartu mitään. Mutta jos annat vain olla sen kädessä, se tarttuu lujasti kiinni. Ja vaikka se on jäykkää ja kiinteää tavaraa niin silti se valuu kädestä pois...
Nyt on osa ikkunahommat hiukan ollut jo taka-alalla. 6kpl alakerran isoja ikkunoita on pohjamaalattuna autotallissa. (siis karmit ja ulkopokat) Kaikkiaan niitä on 12 kpl.
Sisäpokille en ole vielä tehnyt mitään. Kunhan saisi ulommaiset paikoilleen, ettei ensi talven tuiskuja tarvi joka huoneeseen ottaa...
Talvilomaa olen viettänyt vihdoinkin tällä viikolla! Loma alkoi jo perjantaina. Sain hommattua klapikoneen ja traktorin halkosavottaan. Perjantain työnsin yksinään puuta koneeseen ja lauantai-aamuna tuli työkaveri Tapsa avuksi. Kyllä siinä rankapino hupenee, kun kaksi sälliä on asialla. Annukka oli työnjohtajana halkojen pinoamisessa. Ihmeesti lapsetkin oli mukana puiden pinoamisessa. Jatkoin vielä pilkkomista maanantaina. Halkojen kuutiomäärää en vielä ole arvoinut, mutta kolmessa päivässä ehtii paljon! No, nyt oli viimeinen aika tehdä ne puut. Osa oli jo alkanut lahoamaan,kun kaadosta oli jo 2 vuotta. On vaan tämä ukko niin kipeä tuon halkosavotan jälkeen, että loppuloma taitaa mennä elpaillessa. Oikea käsi on kuitenkin turrana, mikäli se toimettomana on. Autonropposetkin pitäisi laittaa katsastuskuntoon. Minulle vastenmielistä hommaa tuo autojen rappaaminen. Paljon mieluummin vaikka ikkunoita...
Joten hommaa on tiedossa. Hirsikehikon pesu on kohta edessä, kunhan kelit on kohdallaan. Pesuri ja systeemit on jo valmiina, telineitä pitäisi talon sisäpuolelle jonkin verran tehdä.
Juhlapäiviä on taas edessä, joten toivotamme lukijoille Valoisaa Pääsiäistä!

Eipä tahdo joutaa päivittelee tätäkään. Vuosi on vaihtunut jo aikaa sitte. Päivitystahti johtuu tietenkin siitä, ettei ole paljoa kerrottavaa. Emme ole tehneet Afrikanmatkoja, raksalla on tapahtunut tuskin mitään. Mitä nyt uudenvuodenaaton talvimyrsky vei lattialankkukasan päältä pressun pois. Sitäkään en vielä ole laittanut takaisin... Jotenkin niin vetämätön aika päällä. Joulusta ei tahdo toipua ollenkaan. Sairasteltiin pitkän aikaa Jouluna. Minun päänuppikaan ei ole kokonaiseen kuukauteen kääntynyt kunnolla oikealle. Siinäpä ne harvat Joululomapäivät meni elpaillessa, palkkatöistäkään ei ole turhia lomia ollut. Mulla on sentään vielä töitä! Eilenkin ylitöissä...
Onhan noita lomautus/irtisanomisuutisia tullut jo joka mediassa, meillä ei vielä hiipumisen merkkejä näy! Salaa mielessäni toivon, että hiljenisi edes keväällä... No kävinhän sentään vuoden ensimmäisinä päivinä metsässä riehumassa moottorisahan kans. Sahapuita hiukkasen kattellu ja kaatanutkin. Toki samalla sellaista harvennushommaakin... Sepä se on mukavaa hommaa. Kummasti kaikki huolet unohtuu siellä pihkan ja bensankatkun seassa!
Jospa tässä alkaisi jonkinlainen virtataso pikkuhiljaa löytymään kunhan päivänvaloa on enemmän. Pitäs niitä rapattuja ikkunoita alkaa siirtää lämpimään ja kuivumaan, jotta pääsee maalailemaan niitäkin joskus. Tuon virtatason suhteen on odotuksia senkin takia, että olen ollut jo viikon erossa 9v mukanani kulkeneesta myrkystä. Enää ei tarvi kuljetella mukana pientä rasiaa, jossa on paperipäällysteisiä pillejä...! Olen iloinen siitä!
Hyvää Uutta Vuotta 2009 kaikille lukijoille!!

Mietintämyssy päässä taas vaihteeksi. On niin pimeää illoin, että fiilistä raksalle menoon on saanut hakea. Luntakin tuli, tupaankin, tiedä häntä, kun en ole kurkennut ikkunoista pitkään aikaan. Eipä silti voi sanoa, ettei projekti etene! Tuli tuossa viime viikolla tehtyä keskuslämmityskattilasta kaupat. Kyllä sitäkin piti miettiä tovin aikaa. Myyjä meinasi jo hermostua... Päädyin yhden "pienen" valmistajan systeemiin. Äijä on tehnyt kiinteän polttoaineen kattiloita jo 1970-luvulta asti. Yli 20 vuotta tuote on kehittynyt parempaan päin. Nyt tämä "pellepeloton" on lopettanut pannujen teon. Ostin häneltä yhden ostajan perumisen vuoksi jääneen lämmityslaitteen. Kyseessä on siis lämmityslaite, jossa poltetaan puuta, ynnämuuta... Tuli runo...! Siitä tämä pesä on erikoinen, että talven pärjää kottikärryllisellä polttopuita. Pärjää pärjää, jos ei ole lämpötilavaatimukset kovin korkealla!
Heh!
On tämä testattu ihan VTT:n metodeilla, joten faktaakin on. Kokonaishyötysuhde on paljon parempi, kuin ns. tehdastekosilla, insinöörien suunnittelemilla järjestelmillä. Kattilan tehosta kertoo jotain käytännössä se, että 4000L vettä lämpiää 40->90 asteeseen alle parissa tunnissa. Siis tämä on sellainen, että sen ei pitäisi työllistää kokopäiväistä lämmittäjää! Ja vesitila on niin suuri, että sillä pärjää aina jonkin aikaa seuraavaan lämmitykseen. Vielä kun sai aika hyvän hinnan sorvattua sille, niin asia on nyt pihvi. Ensi kesänä pitänee saada jo kattilahuoneen lattia ja seinät tehtyä. Kai sen hirsikehikon voi sitten kasata sen ympärille?!
Talonrakennuksessa olen seuraavia työvaiheita mietiskellyt. Houkuttelee alkaa yhteen huoneeseen lattiaa tekemään. Kellarin päälle kun sais lattian, siellä olisi hyvä rojuja säilytellä. Hommaa hidastaa nyt se, että hirsikehikko on vielä pesemättä. Täytyy ensin keväällä kastella se oikein hyväksi ja antaa sitten kesän kuivua. Toki lattiarakenteet pystyy tekemään heti pesun jälkeen, kunhan antaa niiden vaan kuivua ennen eristeiden laittoa. Toivottavasti tulee kuivempi kesä, kun mitä edellinen oli... Tuo pesuhomma se tässä vaiheessa tökkii. Lattiaa ei voi ennen sitä tehdä, muita vaiheita ei paljon ennen lattiaa! Ja niin edelleen, siitä se ketju lähtee. Ulkopuolella tieten hommaa olisi, mutta siellä on kohta lumi haitolla. Saattaa olla, että alan toteuttamaan piharakennuksen purkamisen ja hirsien merkkaamisen ja siirtämisen talven aikana. Sehän olisi hyvää talvihommaa, vai?
Tällaisia sekavia tällä kertaa, tai kuten aina...